Mainin rannoilta

Voi nyt blogintekele, joka on jäänyt ihan täysin oman onnensa nojaan hylätyksi. Taisin olla ihan alusta lähtien vähän hui, hai- tyylillä matkassa, eikä siihen tyyliin ole ainakaan parannusta tässä aikana tapahtunut. En tiedä lainkaan, mikä tässä se järkevin vaihtoehto on. Onko vinkkejä? Kaikki hyvät ja jopa vaikka huonot otetaan kiitollisina vastaan. Jatkoin tätä kirjoittelua päiväkirjan tapaisena purkautumisväylänä. Ei ole mitään tarkkaa aihealuetta, vaikka tottahan sairaus todella suurta roolia elämässäni näytteleekin. Mutta sellaiset asiat, kuin lukijoiden ja kommenttien kalastelu ovat itselleni toissijaisia. Näenhän minä tuolta tilastoista, että liikehdintää tänne on ja etten nyt ihan tyhjälle ruudulle kirjoittele. Niin, vaikka kirjoittelisinkin, niin olenhan täällä minä. Ihan minä itte, joka joskus tykkää käydä kurkkaamassa vanhempiankin päivityksiä edellisistä blogeistani tai päiväkirjoistani. Tämän monologini jälkeen onkin loppujen lopuksi hyvin helppoa sanoa, että en minä tät

Olen lukenut useiden muidenkin painivan bloggerin erinäisten ongelmien kanssa. Niitä on ollut itsellänikin. Välillä en ole saanut postausta liitettyä millään tavoin ja sitten taas on ollut hankaluuksia asetusten kanssa, joko teksti ja kuvat ovat olleet ihan sikin sokin ja ties mitä. Tein eilen pienen testin ja sen mukaan näyttäisi siltä, että nyt taas toimii. Katsotaan ja toivotaan näin, sillä muuten loppuu kyllä kärsivällisyys. Tämä  portti oli meidän edellisen talon puutarhassa pienen sisäpihan ja puutarhan välissä. Oli tosi söpö. Tähän väliin on sopinut taas yhdet sytot. Niiden suhteen kaikki oikein hyvin. Hiuksia tippuu tosi paljon ja olin jo aikeissa ajella kaikki pois. Sitten kuitenkin ajattelin, että odotetaan ja katsotaan, mitä tapahtuu. Nyt sitten näyttää tällä hetkellä siltä, ettei kaikki hiukset lähdekään. Itse huomaan sen tietysti parhaiten, että varmaan kolmannes puuttuu, mutta veikkaan, ettei kukaan muu kiinnitä tähän ohenemiseen huomiota. Voihan se olla, että sytoj